Etsi
  • Janne Viljanen

Pitäisikö Edustajan kausien määrää rajoittaa?

Päivitetty: 18. huhti 2019

Kevät 2019 on on oikea vaalien kevät, sillä lyhyen aikavälin sisälle mahtuvat niin Eduskuntavaalit kuin Eurooppavaalit ja lisäksi mahdollisesti Eurooppavaalien yhteydessä järjestettävät Maakuntavaalit. Ehdokaslistoilla nähdään kuitenkin ne samat tutut kasvot kuin niin monissa vaaleissa aikaisemminkin. Olisiko aika tehdä muutos tälle käytännölle?


Eduskuntatalo - valmistui vuonna 1931, rakennuksen suunnitteli J.S.Sirén

Käytännöt uusiksi

Valtakunnan ylimmällä tasolla, eli Tasavallan Presidentillä on peräkkäisten kausien määrä rajattu kahteen kauteen eli 12 vuoteen. Tulisiko samankaltainen käytäntö ulottaa myös alemmille hallinto-organisaatioille, kuten Eduskunta, Kunnanvaltuusto, Euroopan parlamentin edustajisto, Maakuntaparlamentti? Olisiko oikea määrä 2 kautta (8 vuotta) vai 3 kautta (12 vuotta)? Tällä muutoksella voisi olla tervehdyttävä vaikutus meidän arkipäivän politiikkaamme ja hallintoomme, sillä jämähtämistä ei pääsisi syntymään, kun kausien määrää on rajoitettu. Rajoitus kausien määrässä mahdollistaisi terveen kierron hallituskoneistossa, jonka päätehtävänä on edustaa kansaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja ajaa sen etuja, eikä edustaa itseään, joka valitettavan usein tuntuu olevan nykyinen linja.


Lisäksi voisi katsoa, että henkilö, joka on jo yhdessä hallintokoneiston portaassa, ei voisi olla edustamassa toisessa hallintoportaassa. Nythän mm. kuntien osalta varsin usein tilanteet ovat sellaisia, että asian esittelijä, päättäjä ja toteuttaja saattavat olla yksi ja sama henkilö. Yritysmaailmassahan tämä ei ole sallittu toimintatapa, toisin kuin meidän nykyisessä hallintomallissa on. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että asettuessaan ehdolle hierarkiassa korkeamman tason valtuutetuksi, ja tultuaan mahdollisesti valituksi tehtävään, olisi edustajan luovuttava aiemmasta valtuutetun tehtävästään.


Edustajien määrän tarveharkinta

Suomen julkinen sektori on yksi länsimaiden suurimmista suhteessa maan bruttokansantuotteeseen (Suomi n. 58%, Euroopan keskiarvo noin 48%). Olisiko jo aika siirtyä sellaiseen malliin, jossa julkinen sektori (luen tähän mukaan myös hallintokoneistot, koska ne edustavat kansaa ja ohjaavat julkisen sektorin toimintaa) olisikin vain tilaajaorganisaatio ja yksityinen sektori tuottaisi sen tarvitsemat palvelut kilpailutuksen perusteella?


Voisiko Eduskunnan kokoa pienentää tai määritellä sen toimintaa toisin? Eduskunta voisi olla tilaajaorganisaatio, joka tilaa tarvitsemansa erilaisilta instituutioilta, jotka toimivat oman alansa edustajina. Osa edustajista voisi toimia myös osa-aikaisena, sillä kaikkia ei tarvita kaikkien asioiden päättämiseen, varsinkaan samanaikaisesti. Tulevaisuudessa Eduskunnan koko voisi täysipäiväisten osalta olla esim. 100 edustajaa ja osa-aikaisten ja tarpeen mukaan kutsuttavien osuus 100 edustajaa.


Eduskuntatalon istuntosali

Entä voisiko kunnanvaltuustojen kokoa pienentää? Osassa kuntia varmasti, mutta vähentäminen ei saa olla itse tarkoitus. Kunnan on kuitenkin kyettävä toimimaan tehokkaasti. Osa kunnan palveluista on mahdollista turvata ostopalveluna, kuten tapahtuu jo tänä päivänä. Onko se tehokasta, on sitten ihan toinen tarina. Kilpailutuksien perusteella palveluiden tuottajalle pitää asettaa myös tehokkuusvaatimus, jota on mahdollista mittaroida ja tarvittaessa sanktioida.


Nykyään näitä sanktiopykäliä on varsin harvassa hankintasopimuksessa tai jos niitä on, ei niitä ainakaan tunnu kukaan valvovan. Viimeaikaisista isoista hankkeista tällaisia ovat olleet mm. erinäiset kaivoshankkeet ja Länsimetro sekä Helsingin katutyöt, joista olemme saaneet lukea jatkuvalla syötöllä. Ainoa, joka näissä joutuu maksajaksi, on veronmaksaja, vaikka maksajan pitäisi olla se taho, joka ei pysty seuraamaan sopimuksesessa määriteltyjä ehtoja, kuten aikataulua tai kustannuksia.


Sekä valtion että kunnan hankintojen kilpailutuksen laadinta on yksi niistä asioista, joka tulisi ostaa palveluna. Tämä takaisi sen, että ammattitaito olisi mukana jo kilpailutuksen määrittelyssä ja lopulta myös tarjokkaiden arvioinnissa.


Janne Viljanen

91 katselukertaa

Layout © Janne Viljanen, Sisältö © Janne Viljanen
Kuvat © Janne Viljanen © 2019

  • White Facebook Icon
  • White Twitter Icon
  • White Instagram Icon
  • White YouTube Icon
kokoomus_valk_logo.png