Etsi
  • Janne Viljanen

Kuinka pääsee tulevaisuudessa stadiin Tuusulantien kautta?

Helsinki suunnittelee Pohjois- ja Koillis-Helsingin motittamista tai erkauttamista muusta

Tuusulantien mahdollinen uusi linjaus

kantakaupungista sulkemalla näiden alueiden yhteydet keskustaan.


Hämeentiestä tulee pyörätie ja siinä sallitaan jatkossa vain julkinen liikenne. Mäkelänkatua kavennetaan, jotta sille saadaan pyörätiet.


Teollisuuskatua kavennettaneen myös, jotta siitä saadaan viihtyisämpi pyöräillä.


Suunnitelmissa on myös Tuusulantien alkupään muuttaminen Kehä I:lle saakka kaupunkibulevardiksi, jotta sen varteen on mahdollista rakentaa lisää asuntoja.


Olisiko olemassa muita vaihtoehtoisia tapoja mahdollistaa lisärakentaminen?



Tuusulantien uudelleen linjaus?


Olisiko tilannetta mahdollista ajatella hieman toisesta perspektiivistä? Lintuperspektiivistä katsottuna, Tuusulantien linjaaminen toisin, vapauttaisi runsaasti uutta rakennusmaata nykyisen Tuusulantien alkupään ja Käpylän aseman väliselle alueelle.


Tien linjauksen muutos pienentäisi myös Hakamäentien ruuhkia, sillä nythän noin puolet autoista kulkevat Mäkelänkadun kautta Tuusulantielle. Tämä muutos on niin merkittävä, että liikenne saattaa tämän muutoksen jälkeen sujua Hakamäentiellä pysähtymättä Koskelantien kautta Lahdentielle, sillä Mäkelänkatua ei käytännössä enää tarvittaisi pääväylänä lainkaan.



Asuntoja jopa 5 000:lle asukkaalle


Tuusulantien siirto vapauttaa runsaasti kelvollista rakennusmaata, jolle olisi mahdollista asuttaa 3 500 - 5 000 asukasta. Samalla alueelle olisi mahdollista sijoittaa myös lisää työpaikkoja arviolta noin 2 000 työpaikan verran.


Alueesta saadaan hyvin rauhallinen, jos Tuusulantien reuna rakennetaan korkeilla toimistorakennuksilla, joissa alimmat kerrokset ovat vain liike- ja toimistotilaa ja ylemmät kerrokset joko hotellitilaa tai tavallisia asuntoja. Korkeat rakennukset toimivat eräänlaisena ääniesteenä sekä Tuusulantieltä että pääradalta tulevilta liikenteen ääniltä. Korkeat rakennukset toimivat myös talvisin pohjoistuulen esteenä, jolloin sen eteläisellä puollella olevat alueet tulevat viihtyisämmäksi. Korkeat rakennukset eivät kuitenkaan estä auringon valon pääsyä alueelle johtuen niiden maantieteellisestä sijainnista.


Alue voidaan nykyisen junayhteyden lisäksi saattaa myös raitiotieverkon piiriin, jolloin Käpylän alue saa yhden parhaista liikkumismuodoista. Pohjolanaukion nykyisen päätepysäkin voi siirtää Käpylän asemalle linjaamalle sen Kullervonkadun kautta nykyiseltä päätepysäkiltä.


Mäkelänkadusta puistobulevardi


Tuusulantien liikenteen luonnollinen siirtyminen pois Mäkelänkadulta mahdollistaa kadun kehittämisen kaupunkilaisten yhteiseksi alueeksi, jossa liikennettä on vähän ja mihin mahtuu myös ne kaivatut pyörätiet ilman, että niiden sijoittaminen olisi poissa sujuvasta liikkumisesta.

Mäkelänkadusta syntyisi yksi kaupungin monista puistomaisista bulevardeista, jonne on mahdollista luoda viihtyisiä keitaita vaikka katukahviloiden muodossa. Leveät jalkakäytävät mahdollistavat ympärivuotiset terassit, eivätkä estäisi talvipyöräilyäkään.


Ne joiden täytyy päästä liikkumaan autolla, mahtuvat kadulle. Alueen halki kulkisi jatkossakin raitiotie, joten kiskoyhteydet veisivät jatkossa Käpylän aseman suuntaan eikä suoraan keskustaan, koska junayhteys Käpylästä on vain muutamia minuutteja verrattuna muihin julkisiin liikennevälineisiin.


Muutoksen myötä alue saisi aivan uuden elämän, jossa myös palvelut olisivat kohtuullisen matkan päässä, alueen nykyinen raideinfra mahdollistaisi myös hyvät yhteyden lähes minne vain, mukaan lukien Helsingin keskustan ja lentoaseman. kannattaa katsoa kaupunkia sen oman kuplan ulkopuolelta


Asiat voivat näyttää ihan toiselta, jos niitä katsoo ihan uudesta perspektiivistä. Ihmiselle se vaihtoehto voi olla lintuperspektiivi. Helsinkiä, kun katsoo ilmasta käsin, on mahdollista huomata, että kaupunkia ei käytännössä ole edes olemassa muualla kuin ihan keskustassa. Muualla rakennukset huutavat poissaolollaan todistaen sen, että kaupungissa on tyhjää rakennusmaata vielä runsaasti jäljellä. Helsingin rakennusmaasta vain noin 15% on rakennettua kaupunkiympäristöä, loput ovat metsää tai peltoa.


Janne Viljanen

0 katselukertaa

Layout © Janne Viljanen, Sisältö © Janne Viljanen
Kuvat © Janne Viljanen © 2019

  • White Facebook Icon
  • White Twitter Icon
  • White Instagram Icon
  • White YouTube Icon
kokoomus_valk_logo.png