Etsi
  • Janne Viljanen

Ilmasto puhuttaa

Päivitetty: 15. heinä 2019

Ilmaston lämpeneminen on ollut otsikoissa jälleen usemmankin median toimesta, joten käydäänpä asiaa läpi hieman toisin ajateltuna. Mitkä tekijät todella ovat muuttuneet viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana ja mitä me voimme tehdä asialle juuri nyt? Suomen ilmasto kuitenkin on puhdas verrattuna moniin muihin maailman alueisiin verrattuna.


Suomen kesäinen maalaismaisema

Liikenne ei ole se syntipukki

Keskusteluissa esiintyy toistuvasti se asia, että liikenne on se, joka aiheuttaa ne CO2 päästöt, jotka aiheuttavat ilmaston muutosta. Tilastost kuitenkin kumoavat tämän väitteen, sillä liikenteen päästöt ovat pysyneet suunnilleen samana viimeisten viiden vuosikymmen ajan ja ajoittain jopa laskeneet, sillä jokainen liikennevälinesukupolvi on edellistä vähäpäästöisempi. Uusimmat moottorit ovat käytännössä jo CO2:n osalta liki päästöttömiä.


Edes parjatun ilmailun tuottamat päästöt eivät ole muuttuneet niin suuressa määrin, että sitä olisi mahdollista nostaa yksittäisenä tekijänä muiden yläpuolelle. Ilmailun tuottamista päästöistä voidaan kuitenkin sanoa se, että sen tuottama CO2 jää pidemmäksi ajaksi paikoilleen ylempiin ilmakehän kerroksiin aiheuttaen sitä kautta heijastusvaikutuksena ongelmia, joten ei vähätellä ilmailun aiheuttamia päästöjä, vaikka niiden suhteellinen määrä CO2:n kokonaismäärästä onkin hyvin pieni, 2-3 %.


Teollisuuden vaikutus pysynyt samana

Samaa mantraa on puhuttu teollisuudesta ja rakennusteollisuudesta. Tosiasiassa yksikään näistä aloista ei ole se, mitä voidaan osoittaa selkeäksi muutoksen syyksi, sillä niiden tuottama kasvihuonepäästöjen määrä ei ole juurikaan noussut tänä aikana. Tottakai suhdannevaihteluita on ollut vuosikymmenten saatossa, mutta pitkällä aikavälillä katsottuna, muutos on ollut marginaalinen, eikä sitä voida pitää merkittävänä muutoksen aiheuttajana.


maanviljelyn päästöt suuret

Maanviljely ja sen tuottamien kasvihuonekaasujen määrä on kohtalaisen korkea, mikä on selkeästi jo niin korkea, että sillä on merkitystä globaalilla mittarilla mitattuna. Maanviljelyksen tuottamien kasvihuonekassujen määrä on noin 25% kaikista päästöistä. Maanviljelystä ja muusta elintarviketuotannosta täytyy vielä lisätä, että sen tuottamat kasvihuonekaasut eivät ole pelkästään CO2 päästöjä, vaan siihen kuuluu myös suuri määrä metaania, jota tulee erityisesti eläinmaataloudesta.


Energiatuotanto on yksittäisenä alana kasvanut eniten ja kasvaa yhä

Suhteellisesti eniten CO2 päästöjä tuottaa sähköntuotanto, joka on jo liki 40% kaikesta CO2 määrästä. Syynä tähän on jatkuva sähköisten laitteiden käytön lisääntyminen ja laitteiden kasvava tehon tarve. Näitä laitteita ovat mm. puhelimet, tietokoneet ja muut sähköä tarvitsevat datan käsittelylaitteet.


Sähkön tuotanto ei kuitenkaan ole puhdasta, vaan se tuottaa päästöt pistemäisinä niiden tuotantolaitosten alueella, eikä varsinaisessa käyttöpaikassaan. Monissa maissa sähköä tuotetaan edelleen varsin saastuttavilla menetelmillä. Tästä syystä esim. sähköauto ei ole monissa maissa mikään muu kuin CO2 päästöjen lisääjä verrattuna polttomoottorikäyttöiseen autoon, joiden päästöt ovat uusissa autoissa keskimäärin jo alle 80 g/km luokkaa (joissakin dieseleissä jo 0 g/km), sähköauton päästöt tuotantomenetelmistä johtuen ovat pahimmillaan liki 200 g/km (Suomessa noin 140 g/km), toki paikallisesti ajettaessa 0 g/km (muistetava, että se sähkö, jota tankataan, tuottaa niitä CO2 päästöjä tuotantolaitoksella). Näin myös Suomessa, jos alueeksi valitaan ruuhkasuomi, missä liki 60% energiasta tuotetaan kivihiilellä.


Ihminen, unohdettu CO2 päästölähde

Se mistä kuitenkaan ei puhuta käytännössä lainkaan on maapallon väestön lisäys, joka tuplaantunut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että myös hapen tarve on ihmisten osalta tuplaantunut. Ihmiset kuitenkin tuottavat uloshengityksen kautta CO2 kaasuja, joten myös ihmisen itsenä tuottama CO2 määrä on tuplaantunut viimeisten viiden vuosikymmenen aikana. Ihminen tuottaa CO2 kaasuja levossa ollessa noin 0,2 litraa minuutissa ja voimakkaassa rasituksessa, kuten urheilusuorituksen aikana noin 2,5 litraa minuutissa. Keskimäärin ihminen tuottaa reilun 1000 kiloa CO2 päästöjä vuodessa.


Ainoa asia, joka seuraa ilmakehän CO2 kaasujen määrän kasvua samassa syklissä on ihmispopulaation kasvu. Mikään muu yksittäinen tekijä ei ole samana aikana lisääntynyt samassa suhteessa.


Tekikö lääketieteen kehitys meille karhunpalveluksen?

Miksi ihmismäärä sitten on alkanut kasvaa niin merkittävästi juuri näinä viimeisinä vuosikymmeninä, eikä esimerkiksi jo aikaisemmin? Yksi merkittävä tekijä on lääketieteen kehittyminen, eli lääketiede on pystynyt pelastamaan paljon sellaisia ihmisiä, joita aikaisemmin ei ole ollut mahdollista pelastaa ja pitää hengissä. Tässä mielessä olemme puuttuneet luonnon normaaliin kiertokulkuun ja tätä kautta olemme itse luoneet itsellemme elinympäristöämme kuormittavan oravanpyörän.


Kuinka tästä oravanpyörästä sitten voi päästä pois, sillä emmehän me voi ruveta karsimaan ihmisiä? Jos kaikki suomalaiset poistettaisiin maailman kartalta, sen vaikutus on vain noin 0,7 promillea. Jos kaikki eurooppalaiset poistettaisiin maailmasta olisi vaikutus vain noin 9%, joten tämä ei ole se ratkaisu. Ratkaisu ei ole myöskään yltiöpäinen pakkosiirtyminen sähköautoihin tai muihin sähkökulkuneuvoihin, sillä se vain lisää sähköntuotannon tarvetta. Mikään näistä tämän tyyppisistä toimista ei konkreettisesti auta vähentämään CO2 päästöjä, joiden osuus kaikista kasvihuonepäästöistä on noin kaksi kolmasosaa.


Avain ilmaston lämpenemiseen löytyy metsästä tai sen puutteesta

Mikä sitten todellisuudessa vähentäisi CO2 päästöjä ja lisäisi hapen osuutta ilmakehässä? Ja mikä samalla vähentäisi ilmaston lämpenemistä? Vastaus on meille suomalaisille jo hyvinkin tuttu asia, metsittäminen.


Metsät ovat erittäin hyviä hiilinieluja/varastoja. Lisäksi metsät toimivat myös ilmakehän hapettajina muutamalla CO2:ta hapeksi. Metsittäminen ei kuitenkaan auta tilannetta, jos sitä tehdään vain esim. Suomessa, sillä ne CO2 rikkaat alueet eivät sijaitse Suomessa, eikä se CO2 siirry Suomeen millään päästökaupoilla.


Metsittämistä tehtävä siellä missä CO2 päästöt ovat suuria

Metsittämistä pitää lisätä nimenomaan niillä alueilla, joissa CO2 määrät ovat suhteessa nousseet eniten, eli Intiassa, Kiinassa ja Afrikassa. Kiinassa metsittäminen on jo lähtenyt hyvin käyntiin, Afrikassa sen sijaan autioituminen valtaa edelleenkin vain lisää tilaa.


Kuinka paljon metsittämistä sitten tarvitaan, jotta siitä olisi tarvittava hyöty ilmaston lämpenemisen kannalta? Karkeana arviona voidaan pitää ihmismäärän muutosta maapallolla, eli meidän tulee saattaa metsien määrä suhteessa samalle tasolle kuin se oli 50 vuotta sitten, eli tuplata maapallon metsien pinta-ala.


Istuttaminen ja aika, joka menee siihen, kun puusto on osa hiilivarastoa ja sen kyky vastaa ihmismäärän tarvetta, on noin 15 vuotta, jos puut istutettaisiin nyt, meillä olisi riittävä metsäpinta-ala 2035, mikä riittäisi myös maapallon ilmastotavoitteisiin ja mahdollistaisi maapallon ilman lämpötilan pysymisen määriteltyjen 1,5 -2 asteen sisällä. Todellisuudessa tämän mittakaavan metsittäminen laskisi globaalisti lämpötiloja nykyisestä useamman asteen verran.


Vaikutus Suomen ilmastoon olisi marginaalinen, sillä meidän ilmastomme on pitkälti sidoksissa Golf -virran kulloiseenkin virtaukseen. Mitä enemmän kylmää vettä pohjoisesta valuu päiväntasaajaa kohti, sitä etelämpänä Golf- virran vaikutus on. Jos ilmaston jäähtyminen toteutuu ja jäätiköiden sulaminen hidastuu, se tarkoittaa, että Golf -virta vaikuttaa pohjoisempana, joka takaa meille edelleen riittävästi lämmintä ilmaa. Ilman Golf -virran vaikutusta meidän ilmastomme olisi kuten Alaskan ilmasto.


Metsittämisosaamisesta Suomen vientituote, jos asenne sen sallii

Suomesta löytyy osaamista metsittämisen osalta, joten se olisi meille erittäin hyvä vientituote, josta hyötyisi vientiyritykset, kohdemaa, ja loppupeleissä myös koko maapallo. Yksin me emme kuitenkaa pysty tätä asiaa hoitamaan.


Se kuinka tämän asia voidaan hoitaa, edellyttää maailman politiikkaa. Tämän asian vieminen maailmalle ei ole läpihuutojuttu, varsinkaan, kun jo nyt Pohjoismaita syytetään päällepäsämröinnistä ihan Euroopan sisällä. Asenne on jo nyt meitä vastaan, joten sopivan keskustelukanavan löytäminen on meille se suurin haaste ilmastokeskustelussa.


Ilmaston lämpeneminen on yksi syy suuriin pakolaisvirtoihin

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jo nyt suunnattomia pakolaisvirtoja Eurooppaan mm. juuri Afrikasta, joten on erittäin tärkeää, että saamme tätä asiaa vietyä eteenpäin, sillä vaikutus heijastuu suoraan myös pakolaisten määrään. Puut laskevat maan pinnalla puuston katveessa olevien alueiden lämpötiloja keskimäärin 3-5 astetta, joten se on merkittävä muutos aluellisesti. Tuo astemäärän lasku mahdollistaa myös paikallisen viljelyn onnistumisen, mikä ei tällä hetkellä ole monin paikoin lainkaan mahdollista, koska liika kuumuus kuivattaa kaiken kasvillisuuden.


Kun alueellisesti ilmasto saadaan jäähtymään ja maa-alueet jälleen viljeltäviksi, kynnys lähteä vaeltamaan uusille alueille vähenee. Tämä vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä, erityisesti alueellisesti. Tämän metsittämisvaiheen ajan kehitysapu on erittäin merkittävässä roolissa, niin rahallisesti kuin koulutuksellisestikin.


Pohjoisten alueiden lämmitystarve ja CO2 vapaa energia

Pohjoisten alueiden rasitteena on kuitenkin talvi, joten myös talviaika pitää ottaa huomioon. Meistä jokainen tietää, että lämmitys vaatii energiaa ja jostain tuo tarvittava energia on saatava. Monet puhuvat tuulivoimasta ja aurinkovoimasta, mutta kumpikaan ei ole meidän leveysasteilla se vaihtoehto kaikkein kylmimpään ajankohtaan, jolloin ei ole tuulta eikä aurinkoa. Eli meidän energian tarpeemme on tyydytettävä jollain muulla tavalla. Lämmitysöljystä on helppo päästä eroon ja se voidaan korvata vaikka suoralla sähköllä, mutta se ei ole taloudelllisesti eikä ekologisesti järkevää, sillä se sähkö on joka tapauksessa tuotettava jollain ja tällä hetkellä sitä tuotetaan edelleen hiilellä ja muilla CO2:ta tuottavilla menetelmillä.


Ydinvoima täydennettynä maalämpövoimaloilla

Ydinvoima ei tuota CO2 päästöjä lainkaan (poislukien laitosten rakennusvaihe). Ydinvoimalla saadaan tuotettua sekä lämpöä että sähköä. Ydinvoimakaan ei ole kuitenkaan välttämättä se paras vaihtoehto, mutta nykyisistä energian tuotantomuodoista se on se, joka toimii erittäin hyvin Suomen ilmastossa. Ydinvoiman ongelmana on käytetty polttoaine ja sen loppusijoittaminen. Suomen kallioperä on siihen sopivaa, mutta onko se suotavaa, että täytämme kallioperämme myrkyillä, joille emme käytännössä voi mitään?


Voisimme kuitenkin siirtyä lämmityksen osalta käyttämään keskitettyäjä maalämpölaitoksia, joilla on mahdollista tuottaa puhtaasti kaikki tarvitsemamme energia ja ilman haitalliseksi koettuja CO2 päästöjä. Kaupunkialueilla on järkevämpää rakentaa muutamia suurempia yksiköitä kuin edellyttää, että kaikilla kiinteistöillä olisi oma maalämpövoimalansa.


Voisiko vesistöjen määrä lisätä?

Lisänä ilmaston lämpenemisen ehkäisyssä voidaan miettiä uudestaan myös Saharan autiomaan alueella olevien syvänteiden yhdistämistä Välimereen tai Atlantin valtamereen erilaisilla kanavaratkaisuilla ja täyttää kyseinen allas vedellä. Tämä sekä jäähdyttää ilmastoa aluelelisesti, että mahdollistaa uuden meren rannikkoalueiden rehevöitymisen, joka mahdollistaisi viljelyn alueella. Suurin hyöty kuitenkin tulisi kyseisen vesialueen kyvystä sitoa CO2:ta. Nykyisin meret sitovat noin 30% kaikesta CO2:sta.


Tämä suunnitelma on esitetty ensimmäisen kerran jo1800 -luvun lopulla, joten kyseessä ei ole aivan uusi idea. Vastaava on toteutunut jo Yhdysvalloissa vuonna 1905 ja kyseinen järvi, Salton Sea, on edelleen olemassa ollen samalla alueen suurin järvi. Vaikka tämä projekti toteutui hieman vahingossa, se on kuitenkin osoitus siitä, että se toimii. Teoriassa siis myös Sahara voisi olla mahdollista muuttaa osittain sisämereksi, joka mahdollistaisi alueellisen uuden ilmaston kehittymisen kyseisen meren äärelle.


Janne Viljanen


Käytetyt lähteet:

Luvut, joiden perusteella asiaa olen käsitellyt, pohjautuvat Euroopan komission ja USA:n Environmental Protection Agency:n tietoihin sekä World Bankin tietoihin. Huomaathan, että nämä linkit johtavat vain yhteen osaan dataa. Jos mielenkiintoa riittää, kannattaa noita statistiikkoja lueskella ajatuksen kanssa hieman pidempäänkin.

https://ec.europa.eu/clima/policies/transport_en

https://www.epa.gov/ghgemissions/global-greenhouse-gas-emissions-data

https://data.worldbank.org/topic/climate-change?view=chart

44 katselukertaa

Layout © Janne Viljanen, Sisältö © Janne Viljanen
Kuvat © Janne Viljanen © 2019

  • White Facebook Icon
  • White Twitter Icon
  • White Instagram Icon
  • White YouTube Icon
kokoomus_valk_logo.png
Kokomus

Go to link