Etsi
  • Janne Viljanen

Energiankulutus ja sen tuottaminen

Juuri olemme saaneet todistaa IPCC:n ilmastoraportin paatosta siitä, että meidän aikamme alkaa olla kortilla. Eli maailmanlaajuinen ilmastokatastrofi on lähempänä kuin olemme kenties ymmärtäneetkään. Aiemmin on ollut puhetta, että kriittisenä rajana olisi kahden (2) asteen nousu keskilämpötilassa, nyt rajaa on jouduttu laskemaan puolella asteella. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen ilmaston lämpeneminen on jo saavuttanut tuon kriittisen arvon.

Jostain on luovuttava?


Luovutaan kaikesta siitä energian tuottamisesta, joka tuottaa kasvihuonekaasuja. Helpommin sanottu kuin tehty. Fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen käytöstä Suomi on jo tehnyt luopumispäätöksen. Seuraavana listalle tulee nostaa sekä turpeen että puun (pelletit) käyttö energian tuottamisessa, sillä niiden kasvihuonepäästökuorma on vielä suurempi kuin hiilenpoltolla. Energian tuottamisessa meillä kuitenkin on mahdollisuus, sillä vaihtoehtoja on olemassa.


Siirtymävaiheessa meidän on yksinkertaisesti vain kyettävä itse pudottamaan omaa energian tarvettamme. Voimme miettiä omaa liikkumistamme, onko kaikki nykyinen liikkuminen sellaista, mitä meidän on ehdottomasti tehtävä? Voimme myös katsoa hankintojamme, sillä samankaltaisissa tuotteissa saattaa olla huomattavan suuria eroja niiden hiilijalanjäljen osalta. Osa tuotetaan paikallisesti ja osa toisella puolella maailmaa, jolloin lähellä tuotetun tuotteen hiilijalanjälki on yleensä huomattavasti pienempi. Vesivoimaakin voisi käyttää, ellei sekin olisi nyt niitä ns. ei toivottavia sähkön lähteitä.


Mitä energian lähteitä tilalle?


Jos hyödyntäisimme tuulta paremmin esim. kasvukeskuksissa? Isoja tuulivoimaloita ei ole mahdollista rakentaa lähelle asutusta niiden aiheuttamien häiriöiden takia. Tuulta kuitenkin on tarjolla lähes ympäri vuoden, jos nousemme rakennusten kattojen tasalle tai oikeammin juuri niiden yläpuolelle. Kaupunkialueella on paljon kattoja, joille voi sijoittaa ns. spiraali-voimaloita, juurikin niiden pienemmän koon vuoksi. Näiden sijoituksessa, toisin kuin aurinkopaneelien sijoituksessa ei ole merkitystä onko voimala etelän suuntaan vai ei. Ainoa kriteeri on, että ympärillä aukea tila, jotta tuuli pääsee siellä puhaltamaan. Näiden ja aurinkopaneelien yhdistelmällä on tuotettavissa jo huomattavan paljon energiaa myös talvikuukausina. Spiraali-voimaloilla on mahdollista tuottaa esim. Helsingissä usean sadan MW: edestä sähköä


Entäpä se lämmön tuottaminen sitten? Tuuli tuottaa sähköenergiaa, joten sähköllä voi toki hoitaa lämmityksenkin, vaikkapa ilmalämpöpumpulla. Parempana vaihtoehtona voisi toimia se, että esim. Suomenlahden rannikolla oleva Loviisan ydinvoimala voisi tuottaa riittävästi lämpöenergiaa koko etelä rannikon kaupunkeihin ja suurelle osalle Uuttamaata. Nythän suuri osa siitä lämmöstä siirrettään Suomenlahteen ilman sen kummempaa hyötykäyttöä. Sopivan lämmönsiirtoverkon rakentaminen voimalalta voisi olla harkittavissa oleva vaihtoehto, sillä onhan se kaikesta huolimatta nopeampi tapa saada päästötöntä lämpöenergiaa kuin odotella sitä hetkeä, että saamme uuden ydinvoimalan rakennusluvan tai jonkin muun voimala luvan. Sähkön kulutustarpeen osalta tulemme tarvitsemaan ainakin yhden uuden ydinvoimalan, jollei jopa kahta. Näin siis, jos emme harkitse muita sähkön tuotantomenetelmiä.


Energian varastointi haasteellista


Kaikessa energian tuotannossa on olemassa yksi yhteinen ongelma, varsinkin sähkön tuotannossa ja se on energian varastointi.


Sähköä on käytetty yli 100 vuotta (Suomen ensimmäiset sähkövalot syttyivät Finlaysonin tehtaalla 15.3.1882), mutta edelleenkään meillä ei ole olemassa kunnollista sähkön varastointimenetelmää. BASF on investoimassa Suomen Harjavaltaan perustetavaan akkumateriaalitehtaaseen, mikä on erittäin hyvä asia. Toki on hyvä muistaa, että nykyinen akkuteknologia ei vielä ole kykenevä varastoimaan niin paljoa energiaa kuin tarvitsemme pimeään aikaan. Tämäkin teknologia kehittyy, mutta todella hitaasti. Sähkön varastointi on kuitenkin avainroolissa, kun olemme siirtymässä enenevässä määrin sähköiseen liikkumiseen.


Lämmön osalta varastointimenetelmiä meillä on olemassa ja niitä ollaan jopa lisäämässä, kuten olemme saaneet lukea Helenin suunnitelmista muuttaa Helsingissä olevat vanhat öljynjalostamon kallioluolat vesivarastoiksi, joihin voidaan varastoida lämpöenergiaa. Lisäksi maalämpöpumput alkavat yleistyä myös kerrostaloissa, joten vaihtoehtoja on koko ajan lisää.


Hiilinielut suomen vientituotteeksi


Ilmaston lämpenemisen osalta tarvitaan lisäksi vielä runsaasti toimia mm. maapallon hiilinielujen lisäämiseksi. Yhtenä tehokkaimista on metsien lisääminen mm. aavikoituville alueille, eli aavikoiden valtaaminen takaisin on pakko aloittaa, sillä aavikot vain lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla. Metsät sitovat hiiltä enemmän kuin vapauttavat yhteyttämisen kautta.


Tässä on meillä suomalaisilla mahdollisuus myös liiketoimintaan, sillä meillä on runsaasti metsäosaamista ja juuri sitä osaamista me voimme viedä maailmalle. Joihinkin osiin se osaaminen on syytä viedä kehitysapuna, joihinkin maihin se on mahdollista viedä ihan normaalina lisensoitava koulutuksena, josta me voimme saada ainakin osan investoinneista takaisin erinäisinä rojalteina.


Nykyisin harjoitettava päästökauppa ei siirrä kasvihuonekaasuja sinne mistä niitä päästöosuuksia ostetaan, se vain näyttää ns. paremmalta, mutta on todellisuudessa vain enemmän haitaksi.



Kuva: AMG Power Solutions 500 W:n tuulivoimala, joka tarkoitettu mm. omakotiasujille. Lisätietoja heidän ratkaisuistaan.

0 katselukertaa

Layout © Janne Viljanen, Sisältö © Janne Viljanen
Kuvat © Janne Viljanen © 2019

  • White Facebook Icon
  • White Twitter Icon
  • White Instagram Icon
  • White YouTube Icon
kokoomus_valk_logo.png